Matka Dubrovnikiin ja Montenegroon
Lämmin lokakuu Adrianmeren rannalla – vanhakaupunki, sodan jäljet, mutkainen vuoristotie ja suomalainen löylyhuone.
❦Aamulento etelään
Lähdimme kohti Helsinkiä jo sunnuntaina, sillä seuraavana aamuna koneemme lähti kohti Dubrovnikia. Heräsimme aikaisin, koska lento lähti jo kello 7.30. Ensin piti nopeasti syödä jotain, jotta sai itsensä kunnolla hereille, ja samalla tehtiin vielä pieni tarkistus, että kaikki tarvittava oli varmasti mukana.
Saavuimme Dubrovnikin lentokentälle aamulla noin kello 9.30. Oli todella lämmin keli, vaikka elettiin jo lokakuun 22. päivää ja vuosi oli 2018! Siitä sitten suuntasimme hotellille, veimme tavarat huoneeseen ja lähdimme vähän katselemaan ympäristöä.
❦Vanhakaupunki ja Lovrijenac
Ensimmäinen paikka, joka piti ehdottomasti nähdä, oli vanhakaupunki ja siellä kuuluisa Lovrijenacin linnoitus. Kyllähän se oli todella upea paikka! Ihmisiä oli kuitenkin liikkeellä melko paljon. Jos olisimme tulleet sinne aikaisemmin, kuvaaminen olisi varmasti ollut aika hankalaa, sillä vierailijoita oli juuri silloin todella runsaasti. Onneksi väkeä oli kuitenkin jo hieman vähemmän, joten saimme rauhassa katsella ja ottaa kuvia.



Lovrijenac eli Pyhän Laurin linnoitus seisoo korkealla kalliolla aivan vanhankaupungin muurien ulkopuolella. Se on myös yksi Game of Thrones -sarjan kuvauspaikoista.
❦Uimassa ja saunassa
Kävimme myös muutamia kertoja uimassa, ja vesi oli todella lämmintä. Hotellissa oli myös ihan sauna, jossa oli mukava käydä. Heti kun menimme saunaan ja otimme muutaman kerran kunnon löylyt, meiltä kysyttiin, ollaanko Suomesta. Vastattiin vain, että kyllä ollaan, ja niinpä sauna tyhjeni! 🤣
❦Sodan jäljet Kuparissa
Seuraavana päivänä lähdimme jälleen kiertelemään paikkoja. Halusin nähdä muutamia rakennuksia ja hotelleja, jotka olivat vaurioituneet pahasti sodan aikana. Seinissä oli todella paljon luodin- ja sirpaleenjälkiä, ja siellä täällä näkyi sekä pienempiä että suurempia vaurioita. Oli kyllä aika surullinen näky, kun ajatteli, mitä kaikkea siellä oli tapahtunut.



Kuparin hotellialue oli Jugoslavian aikaan suosittu lomakohde – Grand Hotel oli armeijan upseerien suosima luksushotelli. Alue vaurioitui pahasti Kroatian sodassa 1990-luvun alussa, eikä sitä ole sen jälkeen kunnostettu.
❦Mutkainen tie Montenegroon
Seuraavana aamuna lähdimme käymään Montenegrossa. Matka oli jo itsessään melkoinen kokemus, sillä tie oli todella mutkikas ja nousimme välillä hyvinkin korkealle vuoristoon. Täytyy myöntää, että siinä vaiheessa alkoi jo hieman jännittää, että mitenhän tässä oikein käy!
Mutta onneksi pääsimme turvallisesti perille. Siellä saimme maistella neljä vuotta kypsytettyä kinkkua, ja juomana oli mustikoista valmistettua pontikkaa. Se oli sen verran hyvää, että piti ostaa myös kotiin vietäväksi. Viimeksi kun sitä maisteltiin, jäi siitä niin hyvä maku mieleen!
❦Ožujsko ja tuore ruoka

Kun palasimme takaisin hotellille, piti vielä käydä maistamassa paikallista Ožujsko-olutta. Se oli myös hyvää, ja hintakin oli edullinen.
Ruoka oli matkalla todella tuoretta ja herkullista. Kävimme useita kertoja eri ravintoloissa syömässä, eikä ruoan laadussa ollut kyllä moittimista.
❦Oikein onnistunut matka
Kaiken kaikkiaan matka oli oikein onnistunut, ja nähtävää sekä koettavaa riitti mukavasti!




